Nimi: Namys Classic Music, "Clamu" Rotu: Paint-hevonen Syntymäaika, ikä: 9.7.2017 Espanja, 3-vuotias Sukupuoli: Ori Säkäkorkeus, väri: 156cm, rautias frame overo Rekisterinro: VH19-052-0017 Omistaja: Layda VRL-14488 Kasvattaja: Namyshill Painotus: Lännenratsastus Koulutustaso: Allrounder |
c. Bob Langrish virtuaalihevonen
|
Historiaa: Paint-hevosen hankkiminen oli jo pitkään pyörinyt päässäni, sillä suunnitelmissa oli kasvattaa tallin lännenratsujen määrää muutamalla yksilöllä. Useasti olinkin eri tallien hevosvalikoimia selaillut, mutta vastaan ei jostain syystä ollut tullut yhtäkään meille yksilöä. Usein esteenä oli turhan vanha ikä, haastava luonne tai jokin sairaus tai vamma joka esti kilpakäytön. Loput eivät suvullisesti vakuuttaneet - olin kuitenkin hakemassa hevosta, jota voisi kilpauran jälkeen käyttää jalostukseenkin. Sitten löysin Namyshillin paint-kasvatin, Clamun. Heti hevoseen tutustuessani meillä synkkasi hyvin, ja sen sukua tutkittuani en voinut enää vastustaa vaan jätin varsasta tarjouksen. Ireth onneksi hyväksyi ehdottamani rahasumman, eikä mennyt kuin kuukausi ja varsa pääsi jo muuttamaan meille.
Ja niin saapui tämä ihanuus, Clamu, jota katselen joka päivä ihaillen. Miten voikaan rakastua luonteeltaan täysin tylsään ja ylipäätään jopa kömpelöön heppaan niin paljon. Clamu on tietysti kiltti ja rauhallinen, mutta samaan aikaan hieman liian kiltti, oripoika kun ei koskaan tee mitään pahaa, esimerkiksi säikähtäessään se ei ikinä käsistä tai luimisi satulavyötä kiristäessä. Tämän hevosen kanssa tyydyn olemaan kiitollinen, että edes yksi omistamistani oreista on rauhallinen.
Taluttaessa ori seuraa ihmistä ihan minne tahansa, vaikka maailman jyrkimmälle mäelle, jossa on matkan varrella joki, kivikkoa, kahisevia puskia ja kaikenmaailman sadekuuroja ja myrskyjä. Toisin sanoen, Clamu seuraa vaikka maailman tappiin asti.
Hoitaessa Clamu - kuten arvata saattaa - seisoo säyseästi paikallaan odottaen, että hoitaja on valmis. Oria saa harjata mahan alta ja jaloista hieman ronskimminkin, ei se Clamua haittaa, kuten ei myöskään kavioiden putsaus tai varustaminenkaan.
Ratsastaessa Clamu on joskus hieman tumpelo, ja vaatiikin ratsastajalta erittäin selkeitä, mutta helliä apuja ja paljon kärsivällisyyttä. Etenkin alkutunnista hevonen saattaa tuntua jopa päästään hitaalta, mutta kun on tarpeeksi lämmitellyt, alkaa orin aivotkin lämmetä ja päästään oikeisiin töihin. Herättyään Clamu onkin mitä mainioin lännenratsu, ja rakastaa kaikkea puuhaa aina karjanajosta sliding stopiin. Alkutunnin jälkeen myös herkkyys paranee, ja pian oria pystyykin ohjailemaan pienimmilläkin istunta-avuilla.
Lastatessa Clamu kulkee traileriin hieman epäröiden, muttei usein jää jumittamaan sen pidemmäksi aikaa. Orin matkustustapoihin kuuluu silmäluomien lepuutus ja syöminen, joten matkustus hevosen kanssa on toisin sanoen hyvin helppoa. Kisoissa Clamu voi olla alkuun hieman hämillään, mutta tuttujen hevosten ja ihmisten kanssa se pärjää mainiosti, kunhan muistaa lämmitellä pitkään ennen omaa vuoroaan!
Suku: 3-polvinen
ii. Classic Memories RR
i. Classic Mistake Delm
ie. Malibu Boo Boo
ei. Blue Ice Blackburn
e. Blue Ice Sparklin
ee. Texcaja
Jälkeläiset:
Ei vielä jälkeläisiä
Ei vielä jälkeläisiä
Kilpailutulokset:
WRJ-sijoitukset = 0
Päiväkirja:
1.8.2017 - Clamu saapui - Kirjoittanut omistaja (Layda VRL-14488)
"Voi vitsi miten komea se on!" pääsi suustani tallin pihassa. Trailerista nimittäin astui varmasti jopa huippumallin ulkonäkökriteerit täyttävä Clamu-varsa, joka oli kasvanut huimasti sitten viime näkemämme. Olin käynyt katsomassa oria ennen ostopäätöstä, mutta se oli jo niin huimasti hienompi hevosenalku kuin viimeksi. Hetken aikaa takakorkeaa Clamua katseltuani sain orin itselleni pideltäväksi kun työntekijät alkoivat purkamaan trailerista ja autosta tavarat pois.
Kun saimme Clamun vähäiset varusteet kannettua sisälle, vein itse täpläpepunkin omalle paikalleen karsinaan, kera ruisleipien, omenan sekä suuren kasan heinää. Ennen lähtöäni täytin vielä orin kasvattajalta saamani vaaleanvioletin ämpärin vedellä, ja vein sen orin karsinaan. Lähdin valmentamaan erästä ratsukkoa toiselle tallille, ja kolmen tunnin päästä palattuani oli Clamu ehtinyt kaataa vedet puruilleen, ja se osa missä ei ollut vettä, oli puoliksi syötyjä leivänpalasia ja paljon heinäsilppua, unohtamatta niitä paria kasaa lantaa, mikä oli myös kauniisti levitetty ympäriinsä.
"Jahas, nyt taitaa tapahtua karsinan siivous", tokaisin, samalla miettiessäni pitäisikö itkeä vai nauraa.
Varsa seurasi minua nöyrästi toiseen karsinaan, ja katsoi uteliaana kaltereiden välistä kun tyhjensin puolet koko karsinan puruista, ja heitin päälle uudet.
Sitten siirsin varsan takaisin, mutta tällä kertaa jätin vedet seinään ruuvattuun ämpäriin, jolloin niitä ei enää niin helposti levitettäisi. Vielä ennen lähtöäni vilkaisin hymyillen taakseni, nähdäkseni ainoastaan kun Clamu on jo nostanut jalkansa vesiastiaan, josta on onnettomuudesta aiheutuneen halkeaman takia valunut kaikki vesi pois.