Nimi: La Jolla, "Jolene" Rotu: Englantilainen täysverinen Syntynyt: 01.07.2017, 8-vuotias Sukupuoli: Tamma Säkäkorkeus, väri: 160cm, punarautias Rekisterinro: VH20-000-0000, #24422 Omistaja: Layda VRL-14488, Virtuaalitalli Fabella Maahantuoja: Beta Kasvattaja: Robert H. Gray evm Painotus: Kenttäratsastus Koulutustaso: Helppo |
© Serita Vossen, CC BY NC 2.0 virtuaalihevonen
|
"Jolene, Jolene, Jolene, Jolene
I'm begging of you please don't take my man"
Luonnonkaunis tamma Jolene sai kustumanimensä tietysti legendaarisen Dolly Partonin countrykappaleesta Jolene. Laulu kertoo vihreäsilmäisestä, hurmaavasta neidosta punaruskeineen hiuksineen, ja vaikka meidän tammalla ei vihreitä silmiä olekaan, on se silti sataprosenttisesti nimensä veroinen. Jolene hurmaa jokaisen orin sekä ruunan vaikka vain ohimennessään, ja hevosten lisäksi se kerää ympärilleen myös lauman ihmisiä - missä sitten kulkeekaan. Tamma rakastaa huomiota eikä saa siitä kyllikseen.
Käsiteltäessä Jolene ei ole helpoimmasta päästä. Se on ollut lähinnä miesten käsiteltävänä laukkapuolella, eikä hätkähdä vahvempaakaan käsittelyä. Vaikka täällä Fabellassa tamma onkin herkistynyt ja oppinut kuuntelemaan apuja tarkemmin, voi se välillä olla melko jästipää eikä aina huonona päivänä jaksa katsella hentoista pyytelemistä.
Jolenen ratsutus aloitettiin kolme viikkoa saapumisensa jälkeen. Tamma oli alkuun todella hankala ja sinkoili pitkin maneesin seiniä, joten se sai vielä kuukauden tauon työnteosta. Lomalta palattuaan se oli kuin uusi hevonen, ja sen ratsastettavuus parani huomattavasti. Nykyään Jolene on reipas hyvän mielen ratsu, jolla on matkaavoittava laukka ja kauniin lennokas ravi. Käynti jää vielä helposti liian kiireiseksi. Kuolaimen kanssa saa olla erittäin varovainen tamman ollessa herkkä suustaan, ja siksi vähänkään kokemattomampi saa mieluummin ratsastaa kuolaimettomilla suitsilla. Istuntaa kuuntelee oikein ajoitettuna hyvin.
Esteillä reipastuu ja kuumuu entisestään, ja on tällä hetkellä vain ratsuttajansa Jackin hypättävissä. Silloin kun on avuilla myös kulkee hyvin ja kääntyy pennin päällä, mutta jos pakka pääsee yhtään leviämään on loppurataa käytännössä täysin turhaa enää ratsastaa.
Kisoissa Jolenen sisäinen esiintyjäsielu pääsee valloilleen. Etenkin verryttelyssä ilopukit ovat yleisiä, mutta jäävät yleensä pois ennen radalle lähtöä. Kenttäkisojen maasto-osuus on hevosen lemppari, ja etenkin yleisön ohi laukattaessa se tykkää hieman vilkuilla ympärilleen kuin kertoen, että minä voitan! Rataesteillä vaikein osuus tuntuu olevan aplodit. Niistä tamma villiintyy suunnattomasti, eikä olisi ensimmäinen - tai toinenkaan - kerta kun ratsastaja lentää suoraan maaliviivan jälkeen kentän hiekalle. Kouluradalla ei jo rotunsakaan puolesta ole parhaimmillaan, ja tästä osuudesta yleensä tuleekin verrattain huonoimmat pisteet. Mikään ihan mahdoton kouluratsu Jolene ei kuitenkaan ole, mutta tarvitsee kivan zen-tilan suorittaakseen radan maltilla loppuun.
Kisatulokset:
KERJ-sijoitukset = 0
Laukkakisojen tulokset löydät täältä (allowance, 20: 5-7-4-0, 25 % / 80 %, 406 600 v€)
"Your beauty is beyond compare
with flaming locks of auburn hair"
Päiväkirja:
04.04.2020 - Jolenen osto - Kirjoittanut omistaja (Layda VRL-14488)
Tallin kahviossa oli hiljaista. Olin tainnut juuri möläyttää ostaneeni taas uuden täykkäritamman, entisen kilpalaukkurin. Yritin etsiä työntekijöiden kasvoilta jonkinlaista ilmettä tai tunteita, mutta jostain syystä jokainen tuntui kivettyneen niille sijoilleen.
"Mä oon monta kertaa jo puhunut, että nyt kun Devil jouduttiin lopettamaan niin aion ostaa tilalle uuden projektin. Se nyt ei sattunu vaan olemaan poni kuten aiemmin suunnittelin", naurahdin. Muutkin naurahtivat kiusallisesti.
"Niin no... Olihan se oletettavissa. Mä en kyllä ota enää yhtään uutta laukkuriprojektia koulutettavaksi. Haukka ja Song oli sen verran maanvaivoja tullessaan", Saga totesi. Nyökkäsin ja käänsin katseeni englantilaistaustaiseen Jackiin.
"Sulla on ollut yli kymmenen laukkuria koulutettavana."
Jack on puhunut suomea viimeiset kymmenen vuotta, mutta hänen puhetavastaan paistaa yhä läpi ulkomaan tausta.
"Mä voin ottaa sen hoidettavaksi."
"Kiitos. Mä autan tarvittaessa vaikka pari kertaa viikkoon", vastasin hymyillen ja jatkoin: "Ainiin, nimesin sen muuten Joleneksi."
11.06.2020 - Kuulumisia - Kirjoittanut omistaja (Layda VRL-14488)
Kävelin leveää hiekkapolkua pitkin metsässä. Auringonsäteet tunkeilivat puiden lomasta valaisemaan reittiä, ja satunnaiset tuulenhenkäykset pitivät huolen siitä, etteivät ötökät jaksaneet jäädä pörräämään ympärille. Vierelläni käveli Jolene, joka rennosti tarkkaili ympäristöään ja huiski sinnikkäimpiä kärpäsiä pois hännällään. Entisestä, itsepäisestä ja kuumasta tammasta oli kuoriutunut kohtelias hevonen, jonka kanssa arki rullasi kivalla flow'lla. Eihän se aina ole näin helpolla tuulella, mutta tänään oli selvästi hyvä päivä.
Miksi sitten olin maastolenkillä tamman kanssa? Alkuun Jack oli pitänyt itse täysin huolen sen liikunnasta ja hoitamisesta, mutta pyysi lopulta apua, koska miehen aika ei yksinkertaisesti riittänyt. Groomi hoitaa tamman nykyään ratsastettavaksi ja pois, Jack pitää huolen ratsastuksista neljä tai viisi kertaa viikossa. Kahtena päivänä minä rapsuttelen ja maastakäsittelen sitä. Loistavaa mielenvirkistystä itselle, ja tammakin on näyttänyt tykkäävän ratkaisusta.
Jolenen kanssa on ollut antoisaa työskennellä, koska sitä on alkujaan käsitelty niin eri tavalla kuin ratsuiksi jalostettuja ja koulutettuja. Sen motivoiminen on hankalaa, koska tamma ei ole kiinnostunut ruuasta, eikä sitä meille saapuessaan juuri kiinnostanut ihmisseurakaan. Raudikko oli pitkään melko apaattinen, ja tietyissä tilanteissa se vain räjähti käsiin pelästyttyään tai saatuaan energiapurkauksen. Luottamuksen rakentaminen on yhä kesken, mutta nykyään peruskoulutettu Jolene osaa esimerkiksi tehdä kosketuskeppiharjoituksia ja mennä hauskoja agilityesteitä. Luotan vahvasti siihen, että tästä tulee vielä hieno hevonen!