Nimi: Hilarious Boy, ”Hai” Rotu: Welsh B Syntynyt: 12.1.2006 Saksassa, 8-vuotias Sukupuoli: Ruuna Säkäkorkeus, väri: 130cm, tummanrautias Rekisterinro: VH02-022-7880 Omistaja: Layda VRL-14488, Virtuaalitalli Fabella Painotus: Yleispainotus Koulutustaso: Helppo B, re. 90cm |
virtuaalihevonen
|
”Vai että oikein Hai? En usko että sellainen pikkuponi enää pelottaa, kun on käsitellyt puoli metriä korkeampia ja kaksi kertaa painavampiakin oreja”, Laura naurahti vähättelevästi puhelimessa.
Olin lähtenyt parin tunnin ajomatkan päähän katsomaan hevostoimintansa lopettaneen Taffelin myytäviä poneja, ja yritin kovasti selostaa naiselle, että tämä Hai-poni tulisi olemaan melkoinen projekti. Laura kuitenkin ajatteli jokaisen alle 150-senttinen hevoseläimen olevan pelkkä lutuinen pikkuponi, josta ei olisi ongelmaa. Häneltä ei oikein saanut asiaan sen järkevämpää kommenttia, joten lopulta oman intuition turvin sovin ostavani Hain pilkkahintaan ja hakevani sen seuraavalla viikolla kotiin napaten mukaani muutaman muunkin ponin.
”No, nyt kun sulla ei vakituisesti ole liikutettavana kuin kaksi hevosta tällä hetkellä, saat todellakin ottaa tän sitten kontolles. Haissa on siis selvästi potentiaalia, mutta myös melko paljon temperamenttia. Nimensä mukasesti se myös vähän puree...” soitin ja kerroin Lauralle allekirjoitettuani kauppakirjat. Odotin vain milloin nainen oikeasti ymmärtäisi ponin hankaluuden.
Illan suussa lähdin ajelemaan kotia kohti kera kaikkien ostosteni, mutta päässäni pyöri vain yksi kysymys: "Pitikö sen pikkupirun lisäksi ostaa vielä kuusi muutakin ponia?"
Hai on... varsin osuva nimi tälle pippuriselle welshponille. Ruunasta löytyy luonnetta ainakin kolmen hevosen verran, eikä Hai kaihda käskyttää käsittelijäänsä jos homma ei mene sen suunnitelmien mukaan. Usein kuulee sanottavan, että ”Ei tämä meidän poni tahallaan ole ilkeä”, mutta faktat faktoina, Hai nimenomaan kettuilee ihan tarkoituksella.
Kun Haita lähtee taluttamaan, kannattaa mukaan varata pari leipää ja orikuolain. Pikkuponina Hai on helposti motivoitavissa ruuan avulla, eikä yleensä metkuile sen pahemmin. Voi olla, että poni kävelee täysin kiltisti, mutta voi myös olla, että kävelyn sijaan se laukkailee ja steppailee energisenä taluttajansa ympäri. Ruuna on kovin kärsimätön, ja saattaa napsaista vaivihkaa hihasta palasen jos matka ei taitu tarpeeksi nopeasti.
Hoitaessa poni saa mielellään olla kahdelta puolelta kiinni. Löysästi sidottuna se pyörii ja pyrkii karkaamaan hoitopaikalta perin nopeasti, mutta ollessaan hyvin kiinni seisoo nätisti huomattuaan, että pelleily ei ole vaihtoehto. Herkkähipiäinen Hai ei siedä kovia harjoja laisinkaan, ne voi jättää hankkimatta kokonaan. Toisaalta Hai on hyvin nirso piehtarointipaikkojen suhteen, joten olisi perin outoa löytää siitä esimerkiksi kuivunutta mutaa, jonka poistamiseen kovaa harjaa saattaisi tarvita.
Ratsastaessa Hai on todella energinen, ja omaa uskomattoman työmotivaation. Se alkaa kuumua oikeastaan jo hoitopaikalla varusteet nähtyään, joten tallista ulos astuessa se olisi mielestään valmis metrin korkuiseen esterataan ja saattaakin hieman sinkoilla. Selkään noustessa ruuna pysyy paikallaan tasan niin kauan, että ratsastaja on ehtinyt selkään ja lähtee sitten ravailemaan ympäri ratsastusaluetta.
Hailla on kaikkien onneksi tasaiset askeleet, ja sen selässä pääsee keskittymään muuhunkin kuin omaan istuntaansa. Sillä on katsojan silmään upea, welshponille ominainen lennokas liike, joka tuntuu selkään aktiiviselta ja hyvältä pomputtamatta ollenkaan. Esteillä Hain matkaavoittava laukka on etu, kunhan selässä on ratsastaja, jolta löytyy taito pidätellä ja tehdä oikeita ratkaisuja teiden suhteen.
Sileällä Hai on taitava, ja pärjäisi varmasti myös Helppo A-tasolla ellei olisi niin järjettömän energinen. Ruuna on herkkä pohkeelle, ja kuuntelee satunnaisesti istuntaa, mutta ohjasavut menevät melko kuuroille korville. Tällaisen pippurisen ponin selässä eritoten kaipaisi sitä, että ratsu kuuntelisi ohjaa. Lisäksi laukkojen aikana yhden käden sormet eivät varmasti riitä laskemaan niitä lukuisia ilopukkeja joita poni heittelee kaahatessaan. Jos ratsastaja on onnekas, jossain vaiheessa tuntia Hai saattaa alkaa kuuntelemaan ja keskittämään energiaansa itse työntekoon, eli voi tämän kanssa joskus saada oikeastikin hyvää pätkää ilman, että tuntuu kuin ratsu juoksisi koko ajan alta.
Kisoissa ja ylipäätään vieraissa paikoissa Hai on täysin samanlainen kuin kotonakin. Koppiin se ei tosin mene kuin puolen tunnin taistelun jälkeen, mutta muuten se on samanlainen energiapommi kuin yleensäkin. Poni on ehdoton esteratojen ykkönen, ja toimiihan se koulukisoissakin kivasti - jos tuomari sattuu tykkäämään erittäin eteenpäinpyrkivistä poneista!
Suku: evm-sukuinen
Jälkeläiset:
ei toistaiseksi jalostuskäytössä
Kisatulokset:
ERJ-sijoitukset = 0
KRJ-sijoitukset = 0
Päiväkirja:
7.9.2019 - Hain ihastelua (ja vähän uhkailua) - Kirjoittanut omistaja (Layda VRL-14488)
"Herranjestas, kukas hän on? Mahdottoman söpö!" tallin työntekijä Saaga ihasteli sydämenkuvat silmissä kiiltäen.
"Tää on Hai, siitä projekti jollekki! On ratsastettu ja koulutettu ynnä muuta, mutta nätisti sanoen se on vähän hullu. Ainiin se muuten puree, älä anna kättä", kerroin vaaleahiuksiselle ystävälleni, joka oli tulkintani mukaan jo melkolailla rakastunut uuteen tulokkaaseen, jonka olin kymmenisen minuuttia sitten tuonut rekasta karsinaan.
"Mä en kyllä voi ottaa enää yhtään uutta ratsutettavaa, projektit kuitenkin vie sen verran aikaa ettei mulla oo aikaa. Mut ihana poni, toivottavasti pääsen tätä joskus rapsuttelemaan! Heippa!" Saaga sanoi ja lähti ilmeisesti pihatoille päin.
Jäin käytävään katselemaan komeaa Haita yksin. Tallin hämärässä valossa se näytti rautiaan sijaan miltei mustalta, ja sen ruunamaisen pulskea olemus sai orin näyttämään enemmän ratsastuskouluhevoselta kuin kilpaponilta.
Huokaisin syvään.
"Susta tulee vielä hieno."
Hymähdin ja otin muka totisen ilmeen kasvoilleni: "Jos et suostu yhteistyöhön niin meet makkaraksi."
17.02.2020 - Hieronta - Kirjoittanut omistaja (Layda VRL-14488)
Fabellassa käy hevosfysioterapeutti säännöllisesti viikon välein, ja hoitaa meillä päivässä niin monta hevosta kuin ehtii. Tänään aamun ensimmäinen vuoro osui Hain kohdalle, sillä ori oli viime viikot ollut ratsastaessa melko vino ja sen ristiselän alue tuntui olevan jumissa. Selkää oli hoidettu arnika-linimentillä sekä selänlämmittimellä ennen ratsastusta, mutta vaivan jatkuttua Hai pääsi jonon ohi hierottavaksi.
Fysioterapeutti kävi ensin koko ponin lihaksiston pintapuolisesti läpi ja arvioi kehon liikkuvuutta. Jumeihin ori reagoi melko vahvasti ja pyrki peruuttelemaan luimien, mutta kireyksien lauettua alkoi rentoutumaan. Lopulta se nuokkui pää alhaalla ja silmät ummessa kun hieroja kävi selkää läpi. Hän kertoi koko ajan mitä teki ja tunsi, ja mainitsi esimerkiksi mahdollisesta satulan epäsopivuudesta. Otimme satulan tarkempaan tarkasteluun, ja huomasimme, että toppaukset olivat kuluneet epätasaisesti, ja oikealta puolelta olivatkin menneet enemmän kasaan kuin vasemmalta. Tämä selitti vinouden ja oli aiheuttanut lapoihin lievää jännittyneisyyttä.
Ristiselän ongelmiin ei löydetty suoraa syytä, mutta saimme sen jumppaamiseen erilaisia liikkeitä ja sovimme seuraavan kuun loppuun uuden hieronnan. Fysioterapian lopputuloksena rento ja iloinen poni sekä toppaukseen lähtevä satula.
05.04.2020 - Kouluvalmennus - Kirjoittanut omistaja (Layda VRL-14488)
Laura keventeli alkuraveja Hain kanssa ympyröillä ja teki paljon siirtymiä saadakseen innokasta poniaan kuulolle. Poni oli kehittynyt ja kasvattanut todella hyvin lihasta tässä puolen vuoden aikana, ja oli valmis starttaamaan kisakautensa pian.
"Alkaa näyttää askel askeleelta paremmalta. Kuinka kauan kävelitte alkuun, oisko poni jo lämmennyt työskentelyä varten?" kysyin Lauralta.
"Käytiin 20 minuutin lenkki hiekkatiellä ja on tässä jo jonkin aikaa ravattu molempiin suuntiin. Voidaan siis alottaa!"
Nyökkäsin ja aloin ohjeistamaan ratsukkoa. Aloitimme käynnissä vastataivutuksilla sekä ympyrällä että suorilla urilla hakien Hain käyntiin joustavuutta ja rentoutta. Pyrimme saamaan vauhdin ja kiireen tunteen pois ponin työskentelystä, vaikkei se toki ollut yhtä helppoa kuin voisi olettaa.
Kun Hai oli mielestämme rauhoittunut tarpeeksi, jatkoimme vastataivutuksia ravissa. Vaihtelimme suuntaa aktiivisesti keskihalkaisijan kautta, johon yhdistimme myös pysähdykset I- tai X-kirjaimissa. Poni liikkui kivasti ja pysähdysten kautta se alkoi vasta todella olla avuilla. Vastataivutuksissa Laura jäi ensin satulaan puristamaan vasemmalla sisäreidellä, jolloin oikea jalka jäi irti kyljestä ja lapa pääsi leviämään Toistoilla ongelmaa saatiin lievennettyä, vaikkei täysin korjattua vinouden ollessa Lauralle selkeä haaste.
Ennen laukkaa testailimme Hain kuuliaisuutta nopeilla siirtymillä, jonka jälkeen lähdimme harjoittelemaan nostoja. Orille helpointa oli nostaa laukka vauhdikkaasti pinkoen ja samalla kiihdyttäessä nostaa pää ylös ja jännittää selkä, jolloin ratsua oli vaikea enää korjata takaisin peräänantoon. Nyt harjoittelimme rentoja nostoja, jonka jälkeen lyhyt pätkä laukkaa ja sitten taas rauhassa raviin. Halusimme ratsusta mieluummin jopa hieman etupainoisen ja erittäin rennon kuin turhan kootun ja tosissaan työskentelevän. Nostoja toistettiin pitkään eri variaatioin, käynnistä tai ravista, suoralla uralla tai ympyrällä, vasta- ja myötälaukkaa. Oikeaan suuntaan saatiin upeita, rauhallisia nostoja joista laukka jatkui tasaisesti eteen. Vasemmalle havaittavissa oli haasteita, ja vaikka Hai tarjosikin aina myötälaukkaa, se saattoi heittää pukin tai pari korjaillakseen tasapainoaan. Loppuun saimme kolme yhtä hyvää nostoa kuin oikeaan kierrokseenkin, joten työskentelimme vielä hetken ravissa rauhoitellen kuumunutta oria, jonka jälkeen annoin ratsukolle luvan siirtyä loppuverryttelyyn.
Loppuun annoin Lauralle ohjeita oman vinoutensa korjailuun ja kerroin, miten ratsastajan suoruus varmasti suoristaisi poniakin - etenkin laukan suhteen. Vinouden korjaamisen lisäksi ratsukko sai laukkaa ja nostojen harjoittelua läksyksi. Kehuin ratsukon huimaa kehitystä viime kuukausien aikana ja vinkkasin heille loppuun parit tulevat kisat joihin suunnata.
24.04.2020 - Ruunaus - Kirjoittanut omistaja (Layda VRL-14488)
Vaikka Hai olikin meillä ollessaan tasoittunut huimasti ja oli kuin eri poni verrattuna entiseen, ei sitä silti voinut helpoksi tapaukseksi kutsua. Ponin ruunaaminen oli pyörinyt päässäni ostohetkestä lähtien, mutta olin vahvistanut päätöksen vasta pari viikkoa sitten. Hai oli jo seitsemänvuotias, enkä tiennyt kuinka selvästi ruunaaminen sen luonteeseen enää vaikuttaisi, mutta olin valmis yrittämään. Todennäköisesti sille saattaisi jäädä joitain orimaisia piirteitä, mutta pienikin helpotus olisi kaikille hyväksi. Poninkin stressitasot laskisivat ja sen elämä toivottavasti rauhoittuisi ruunaamisen seurauksena.
Poni ruunattiin klinikalla ja siitä otettiin tulevaisuutta ajatellen pakasteita talteen. Toimenpide sujui hyvin ja Hai sai toipua hetken eläinlääkärissä ennen paluutaan kotiin, jotta saimme varmistettua mutkattoman toipumisen. Muutaman päivän kuluttua haimme sen kotiin. Seistyään useamman päivän pienessä tilassa oli Hain käytös mennyt lähinnä vallattomampaan suuntaan, mutta eläinlääkärin arvion mukaan luonteen kunnolliseen tasaantumiseen menisikin useita kuukausia. Orihormonit hyrräisivät siis vielä jonkin aikaa.