† 24.6.2014-16.6.2020 †
Nimi: Florencio RGE, "Cino" Rotu: Hannoverinhevonen Syntymäaika, ikä: 24.6.2014 Alankomaat, 19-vuotias Sukupuoli: Ori Säkäkorkeus, väri: 168cm, musta Rekisterinro: VH14-011-0331 Omistaja: Layda VRL-14488 Kasvattaja & ex-omistaja: Royal Gear, Sonja VRL-11911 Painotus: Kouluratsastus Koulutustaso: Grand Prix |
© Franz Venhaus, lisenssi virtuaalihevonen
|
KTK-III (19 + 19 + 17 + 13 = 68) // 15.12.2014
KRJ-III (7 + 41 + 12,25 + 0 + 15 = 75,25) // 15.05.2020
Fabella pitää sisällään kymmeniä kilpahevosia lajista kuin lajista, ja Grand Prix-tason kouluratsujakin löytyy yksi jos toinenkin, on minun ja Cinon välille muodostunut melkoinen sidos, ja tuskin tulen koskaan olemaan valmis luopumaan tästä kultakimpaleesta. Cinon elämä ei ole ollut helppoa, eikä olisi ensimmäinen kerta - ei edes kymmenes - kun se karkaisi laitumelta aiheuttaen itselleen kuukauden kävelyloman tai venäyttäisi selkänsä pukitellessaan laukannostossa. Tätä hevosta on käytetty eläinlääkärissä enemmän kuin laki sallii.
Cino on pelkkä lapsi uljaan orin vartalossa, ja Cino jos kuka tykkää kokeilla kaikkea uutta ja riskialtista ymmärtämättä tekojensa seurauksia. Käsiteltäessä ori on yksi hulivili, joka jaksaa sählätä sitä sun tätä tilanteesta riippumatta. Taluttaessa hevonen ei niinkään ole ruuan perään, mutta ämpärit ja kottikärryt ovat Cinon mieleen, ja se rakastaakin tutkia (ja lopulta kaataa) kaikki ihmeelliset asiat matkan varrelta.
Hoitaessa tämä hevonen ei malta seistä minuuttia kauempaa. Alkuun tylsistyessään ori alkaa kuopia ja saattaa steppailla paikallaan toisinaan päätään heilutellen. Hoitajan tulee olla kärsivällinen ja huumorintajuinen, oikean hetken tullen Cinoa täytyy myös muistaa palkata. Loppujenlopuksi se saattaa seistä pidempiäkin aikoja paikallaan herkkujen toivossa.
Kisoissa tämä hevonen voi etenkin maastakäsin olla pelokas ja jännittynyt, mutta rentoutuu päästyään turvautumaan tuttuun ihmiseen tai hevoseen. Verryttelyyn täytyy varata reippaasti aikaa - Cino tykkää tekosäikkyä ja ottaa spurtteja ratsastajaa härnätäkseen. Apujen läpisaamiseen menee kaksinkertainen aika kotitreeneihin verrattuna muiden hevosten kummastuttaessa oria. Kisaradalla orin bravuuri on aitojen ulkopuolelle hyppääminen, ja siksi se ulkopohje vaan täytyy saada läpi verryttelyssä ellei hylkyä tahdo.
Kotona ratsastaessa Cino on erikoinen ja haastava tapaus, eikä sen kanssa kannata odottaa liikoja ensimmäisillä kerroilla. Orilta kestää hetki muistella, että miten se laukkapiruetti tehtiinkään tai mitä jalkoja siirtää pohkeenväistössä. Toistojen kautta päästään onnistumisiin, ja onhan se Cino lopulta ihan mukava ratsu - jos pieniä pukkeja ja kiitoravipyrähdyksiä omaksi iloksi ei lasketa.
Ori ei tavallisilla kuolaimilla ole kovinkaan tarkka ohjan käytöstä, mutta kangilla se ei siedä yhtään epämääräistä liikettä kädestä. Tasaisella tuntumalla Cino luottaa ratsastajaansa ja toimii pienestäkin paineesta. Istunnalle ja pohkeelle ori on herkkä ja kuuntelee pientäkin apua, mutta saattaa jäädä hieman puoliteholle ratsastajan huomaamatta. Se kaipaakin rehellisesti taipuakseen ja ylipäätään liikkuakseen melko paljon työskentelyä pohkeen kautta. Kun hevosen työskentelytason saa nostettua sieltä puoliteholta täydelle liekille, voi huomata kuinka ratsu tekee liikkeet lähes ajatuksen voimalla. Hevonen tuntuu jokaisen ratsastajan mielestä alkuun vaikealta työstää ja ratsastaa, mutta kun Cinosta viimein saa kaivettua parhaat puolet, ovat onnistumisen hetket tuplasti hienompia!
Suku: 2-polvinen
i. Florentin Holmes |
ii. Fallen Knight KRJ-II, HANN-II |
iii. Salt and Pepper evm |
iie. Cosmic Judgement evm | ie. GS Metropolis KRJ-II |
iei. Von Devo evm |
iee. GS Cosmopolis evm | ||
e. Dance Again |
ei. WH Night Slash |
eii. WH Final Fantasy evm |
eie. Unique de Fondelyn evm | ee. Unexpect Secret |
eei. Hummingbird evm |
eee. U For Me evm |
Jälkeläiset:
s. 12.04.2015 // hann-o. Florian RGE // e. Valentine Oak // KTK-II
s. 15.12.2015 // fwb-t. New Harlem DFC // e. Rosenhof Effi
s. 30.11.2016 // hann-o. Fallout RGE // e. Corpsehuntress 'hh
s. 04.06.2019 // hann-t. Fennel // e. Heidseck Naive
s. 04.12.2019 // fwb-t. FBL Darlena // e. Rio Decima
Kilpailutulokset:
KRJ-sijoitukset = 40 sijoitusta, 1 CUP-sijoitus
24.08.2014 | Ketola | Grand Prix | 2/30 |
08.10.2014 | Petäjävaara | Grand Prix | 4/40 |
09.10.2014 | Petäjävaara | Grand Prix | 4/40 |
13.10.2014 | Aittohaara | Grand Prix | 5/50 |
18.10.2014 | Aittohaara | Grand Prix | 1/50 |
20.10.2014 | Aittohaara | Grand Prix | 4/50 |
30.11.2014 | Hukkapuro | Grand Prix | 6/40 |
05.01.2015 | Kilpailukeskus Bailador | Grand Prix | 7/86 |
05.02.2015 | Royan | Grand Prix | 1/30 |
24.03.2015 | Kilpailukeskus Force | Grand Prix | 2/40 |
24.03.2015 | Kilpailukeskus Force | Grand Prix | 5/40 |
22.04.2015 | Sirxire | Grand Prix | 3/30 |
22.04.2015 | Sirxire | Grand Prix | 3/30 |
29.04.2015 | Sirxire | Grand Prix | 5/30 |
30.04.2015 | Sirxire | Grand Prix | 5/30 |
30.09.2015 | Runoratsut KRJ-CUP | Grand Prix | 14/169 |
13.12.2015 | Valenwood | Grand Prix | 1/30 |
19.05.2016 | Silver Moon | Grand Prix | 1/9 |
01.09.2016 | Zonjiet Stud | Grand Prix | 3/30 |
05.09.2016 | Zonjiet Stud | Grand Prix | 2/30 |
09.09.2016 | Zonjiet Stud | Grand Prix | 4/30 |
11.09.2016 | Zonjiet Stud | Grand Prix | 3/30 |
01.10.2016 | Puzzle Rebellion | Grand Prix | 4/30 |
01.10.2016 | Wyrda Horses | Grand Prix | 4/30 |
01.20.106 | Rappadan | Grand Prix | 4/40 |
02.10.2016 | Wyrda Horses | Grand Prix | 1/30 |
02.10.2016 | Wyrda Horses | Grand Prix | 4/30 |
04.10.2016 | Puzzle Rebellion | Grand Prix | 5/30 |
06.10.2016 | Wyrda Horses | Grand Prix | 5/30 |
06.10.2016 | Wyrda Horses | Grand Prix | 3/30 |
07.10.2016 | Puzzle Rebellion | Grand Prix | 2/30 |
07.10.2016 | Rappadan | Grand Prix | 4/40 |
08.10.2016 | Wyrda Horses | Grand Prix | 1/30 |
09.10.2016 | Puzzle Rebellion | Grand Prix | 5/30 |
10.10.2016 | Puzzle Rebellion | Grand Prix | 2/30 |
11.10.2016 | Wyrda Horses | Grand Prix | 5/30 |
11.10.2016 | Wyrda Horses | Grand Prix | 1/30 |
18.10.2016 | Wyrda Horses | Grand Prix | 5/30 |
19.10.2016 | Wyrda Horses | Grand Prix | 1/30 |
20.10.2016 | Wyrda Horses | Grand Prix | 1/30 |
Päiväkirja:
10.04.2020 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut kasvattaja Sonja
Olin saanut loistavan idean reilu kuukausi aiemmin ja keksinyt, että seuraavalla Suomen reissulla käyn moikkaamassa mahdollisimman montaa siellä asuvaa vanhaa kasvattiani. Suorastaan tärisin innosta kaartaessani Fabellan pihalle, tietäen, että tallissa odottaisi peräti neljä Hollannissa vietettyjen vuosien aikana syntynyttä puoliverikasvattia. Yksi näistä oli Florencio, jonka emä oli ensimmäinen koskaan omistamani hevonen, joten oli sanomattakin selvää, että tunneside tähän oriin oli erityinen. Cino-kutsumanimellä tunnettu ori oli kasvanut hellässä huomassani, mutta muutettuani Brittein saarille, olin päättänyt haikein mielin myydä sen. Nyt pääsisin tuhottoman pitkästä aikaa ratsastamaan rakkaalla lapsellani - joka kuulemma tosiaan käyttäytyy edelleen kuin lapsi, vaikka vuosia ja kokemusta on kertynyt jo hurjasti.
Cino oli juuri samanlainen hölmö varustaessa kuin olin muistanutkin: koko ajan joutui väistelemään liikahtelevia jalkoja ja heiluvaa päätä. Mustan orin korvat kävivät kuin hyrrät, ja ori rauhoittui hieman vasta saadessaan satulan selkään ja suitset päähän. Matka maneesille meni suunnilleen juosten, koska tarmokas ori ei malttanut pysyä käynnissä juuri ollenkaan. Selkään päästyäni pääsin kuitenkin ilokseni huomaamaan, että Cino oli kehittynyt ratsuna aivan hurjasti eskariajoistaan. Ihan ensinnäkin kyytiin pääsi ja siellä pysyi ilman ylimääräisiä jännityselementtejä, mutta kaiken lisäksi ori tuntui ihan oikeasti kysyvän, että mitä haluan sen tekevän. Jokaiseen virheelliseen apuun ja liian kovaan otteeseen ori edelleen reagoi sivupotkuilla ja pään heilutuksilla, mutta kun vain muistin ratsastaa, Cino liiteli menemään kuin unelma. Ei voisi paljoa ylpeämpi olla omasta kasvatistaan, mikä ilo ja kunnia saada sanoa tällaisia omiksi tekeleikseen!
14.11.2019 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja Layda
Cino puhalsi pakkasilmaan höyryä sieraimistaan ja katseli silmät suurina pimeälle tielle. Osoitin sinne taskulampullani huomaamatta mitään ja hoputin orin liikkeelle, vaikka tulinkin välittömästi hieman vainoharhaiseksi. Ehkä siellä olikin joku tai jokin? Toivottavasti ei.
Olin iltakävelyllä mustan orini kanssa. Tai ilta ja ilta, kello oli vasta puoli kuusi mutta ulkona oli pilkkopimeää. Ja kylmä. Varmaan lähemmäs kymmenen astetta pakkasta, vaan ei lunta juurikaan, sentin kerros. Olin vuorautunut useaan vaatekertaan, Cinolle laitoin lyhyen lenkin ajaksi pelkän fleeceloimen, se kun oli saanut hieman kasvattaa talvipörröä kun ei enää ollut kovassa treenissä.
Yhtäkkiä ori pysähtyi uudestaan tuijottelemaan, mutta tällä kertaa metsään päin. Se ei pyynnöistäni huolimatta liikkunut senttiäkään eteen. Osoittelin ympärilleni taskulampulla, mutta sitten kuulin kaukaa rysähdyksen. Typerän vilkas mielikuvitukseni yhdistettynä senhetkiseen tilanteeseen ei ollut paras vaihtoehto, ja olisin erittäin mieluusti juossut pois paikalta. Valitettavasti jääräpää hevoseni seisoi paikallaan kuin tatti uteliaana metsään katsellen. Metsässä rysähti jälleen, mutta odottelun sijaan heilautin liinaa Cinon lautasille ja lähdin kävelemään kotiin niin pikaisesti kuin lyhyillä kintuillani pääsin.
Viidessä minuutissa olimme perillä, ja sydämeni hakkasi. Oli metsässä sitten ollut murhaaja tai harmiton jänis, se sai minut täysin jännityksen valtaan. Tallilla meinasin jo kertoa kaikille pelottavasta matkastamme halki pimeän metsän hiekkatietä pitkin, mutta se alkoikin kuulostaa typerältä ja annoin olla. Se jäisi minun ja Cinon väliseksi. Vaikka yksin tuskin hetkeen suostuisin metsään enää menemäänkään.
29.06.2019 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja Layda
Cinon toiseksi viimeiseksi jäävä varsa syntyi 04.06.2019, kaksi ja puoli vuotta edellisen varsan jälkeen. Nekku-tamma jää kotiin kisaamaan, aika näyttää jääkö se kotiin loppuelämäkseen vai lähteekö kohti uusia seikkailuja kisaamisen jälkeen. Cino on kerran ohimennen myös nähnyt jälkikasvunsa, mutta emä Naive oli varsakiimassa juuri tuohon aikaan ja käyttäytyi hieman arvaamattomasti. Tämän takia ori sai katsella vain kaukaa hetken ajan.
Cinon ratsastukset ovat myös menneet hyvin, sen kunto ei ole enää Grand Prix-tason kilparatsun veroinen, mutta suoriutuisi varmasti vielä vaativista luokista kelpo prosentein. Ori treenailee ja valmentautuu ratsuttajansa kanssa säännöllisesti, mutta sen viikkosuunnitelmiin kuuluu nykyään edellistä enemmän maastoilua ja vapaapäiviä. Käväisin itsekin toissapäivänä hevosen selässä loppuverryttelyn ajaksi, ja olihan se melkoista hakemista - Cino oli juuri niin erikoinen ratsastaa kuin muistelinkin.
07.11.2014 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut kasvattaja Sonja
Cino sinkoili narun päässä kuin ohjus, kun talutin sitä kirpeässä pakkasessa kohti tallia. Ori oli erityisen virkeällä tuulella ja astui hokeillaan kerta toisensa jälkeen vaarallisen lähelle varpaitani. "Koitas nyt käyttäytyä", murisin kaulahuivini takaa orille, mutta se ei turhaan vaivautunut kuuntelemaan. Avatessani ovet Cino kajautti tämän hetkistä säätäkin jäätävämmän kiljaisun melkein tyhjälle tallille. Sisällä oli vain muutama tamma ja vanha herramme Devil, eikä niitä kiinnostanut nuorukaisen egoilut. Kahlitsin valppaana pörisevän orin käytävälle. Cino käänteli korviaan vimmatusti ja tuntui kovasti miettivän, mitä seuraavaksi oli vuorossa. Asettelin kaikessa rauhassa sen loimia pois, ja vartin jälkeen Cinokaan ei enää jaksanut häseltää.
Silloin seuraavan ohjelmanumeron pääesiintyjä saapuikin, sillä eläinlääkärimme Olivia astui ovesta sisään hymyssä suin. "No mutta, ensimmäisenähän on vuorossa suosikkiasiakkaani!" hän naureskeli muistellen ilmeisesti sitä viime kertaa, kun Cino oli salakavalasti onnistunut tuhoamaan puolet hänen lääkintävarusteistaan. Vaihdettuamme ensin kuulumiset, ja kerrottuani Cinon viimeaikaiset treeniohjelmat, Olivia alko tottunein ottein töihin. Minä kävin sillä välin harjaamassa muutamat muut hevoset.
Palattuani sain hyvän raportin: "Päällisin puolin hyvinvoivan ja terveen näköinen. Karva oli kiiltävää, eikä hilseilyä havaittu. Hampaat kunnossa, silmät terveet ja eloisat, eikä sierainvuotokaan ollut epänormaalia. Kaviot olivat ok. Ruuminlämmön mittauksessa ja sydämen kuuntelussa ei ilmennyt mitään poikkeavaa. Liikkui sulavasti, joten ei mitään huomautettavaa." Cino katsoi minua pitkään tummilla silmillään ja sen ajatukset kuuluivat selvästi: "Missä palkkioni viipyy?" Lahjoitin orille palkkioksi siirappiin dipatun porkkanan. Cino otti sen tyytyväisenä vastaan. Talutin oriin päiväheiniensä pariin karsinaan ennen kuin lähdin hakemaan seuraavia potilaita Olivian tarkistettavaksi.