Nimi: FBL Hannibal, "Nipa" Rotu: Suomalainen puoliverinen Syntymäaika, ikä: 16.4.2017, 6-vuotias (ikääntyy satunnaisesti) Sukupuoli: Ori Säkäkorkeus, väri: 167cm, mustanruunikko Rekisterinro: rekisteröidään Omistaja & kasvattaja: Layda VRL-14488, Fabella Painotus: Kouluratsastus Koulutustaso: GP (re. 100cm) |
Zuzana Buráňová, http://www.zuzule.com Nipa on virtuaalihevonen
|
Palkittu arvosanalla KV-III kouluvarsojen ja -nuorten laatuarvostelutilaisuudessa 20.4.2017
Täytyy sanoa, että Nipa tulee varmasti olemaan yksi ahdasmielisimmistä hevosista joita olet koskaan tuntenut. Uudet asiat eivät todellakaan pelota hevosta, ori ei vain yksinkertaisesti tahdo sietää niitä, ja on täten joskus hieman ärsyttävä käsitellä, etenkin kun kyseessä on suuri, musta ori. Jos jaksaa todella nähdä vaivaa, ja saa kovalla työllä ansaittua hevosen luottamuksen, alkaa pikkuhiljaa huomata orista uusia, ihan positiivisiakin piirteitä, joita ei pinnallisiin puolin tulisi koskaan tajuamaan. Siksi itse henkilökohtaisesti sanon, että Nipa kuuluu ainakin yksiin mielenkiintoisimpiin hevosiin joita olen omistanut.
Maastakäsin, eli taluttaessa ja hoitaessa tämä hevonen on - etenkin ensimmäisillä tapaamiskerroilla - hyvin ärsyttävä, eikä siedä usein uutta ihmistä alkuunkaan. Mikään tuskin tulee luonnistumaan, mutta kuten aiemmin mainittu, kovalla työllä palkkioksi saa mitä hauskimman ystävän, ja siksi hevosen karsinan oveen onkin laitettu lappu:
"Ethän luovuta kanssani, tarvitsen vain paljon aikaa. Tosi paljon."
No, jos et siis hevosta hoitaessasi ole luovuttanut, ja pääset vaikka tämän selkäänkin asti, voit ottaa kauhukahvasta kiinni, ja toivoa, että ori on hyväksynyt sinut ratsastajana. Jos näin ei ole, saat mitä luultavimmin kärsiä hirveistä askellajeista, kömpelöstä hevosesta ja mikä pahinta, siitä alkeistunneilta tutusta, shetlanninponimaisesta itsepäisyydestä, jota ilmenee eniten laukannostoissa. Jos kuitenkin satut olemaan onnekas ja olet jollain mustalla magialla saanut orin puolellesi, sinun ei tarvitse kuin istua selässä, ja nauttia kuinka hevonen tekee kaikki liikkeet capriolesta levadeen pelkällä ajatuksesi voimalla. Kenties pääset jopa niin pitkälle, että pääset hyppimään esteitä Nipalla? Jos näin on, olet onnekas, Nipa on taitavimmista taitavin hyppääjä, ja vaikka oikeasti onkin sielultaan kouluratsu, ylittää ori silti jopa 120cm kivalla tekniikalla. Ratana se hyppää sujuvasti metriä.
Kun luottamus on parhaimmillaan, minä, Nipan omistaja Layda tyrkkään sinut kisoihin tällä komistuksella, ja sitten olet saavuttanut jopa tämän hevosen silmissä levelin 10. Olet maailman valtias, joka saa kisoissakin Nipan kulkemaan pörheänä ja ryhdikkäänä. Aplodit sinulle!
Huom! Sinne kisapaikallehan pääsee vasta, kun saa hevosen muutaman tunnin taistelun avulla sinne kaikkein pahimpaan painajaiseen, traileriin....
Suku:
ii. Eye of a Tiger
i. Zodiac Killer
ie. Above the Skyline
ei. Dark Elite KTK-II
e. Disturbed Doomdancer
ee. Katastrophie
Jälkeläiset:
s. 25.11.2017 - fwb-o. FBL Thriller - e. Lucienne von Lark
ii. Eye of a Tiger
i. Zodiac Killer
ie. Above the Skyline
ei. Dark Elite KTK-II
e. Disturbed Doomdancer
ee. Katastrophie
Jälkeläiset:
s. 25.11.2017 - fwb-o. FBL Thriller - e. Lucienne von Lark
Kisatulokset:
KRJ-sijoitukset = 11, joista voittoja 3
11.5.2017 - KRJ Silver Hoof - Grand Prix - 1/18
14.5.2017 - KRJ Järnby - Grand Prix - 1/24
2.6.2017 - KRJ Kultahuisku - Grand Prix - 1/42
18.6.2017 - KRJ Kultahaiven - Grand Prix - 3/50
01.06.2017 - KRJ - Kultahaiven - Grand Prix - 4/50
03.06.2017 - KRJ - Kultahaiven - Grand Prix - 6/50
04.06.2017 - KRJ - Kultahaiven - Grand Prix - 4/50
06.06.2017 - KRJ - Kultahaiven - Grand Prix - 3/50
19.06.2017 - KRJ - Kultahaiven - Grand Prix - 3/50
15.5.2017 - KRJ - Syndur - Grand Prix - 5/36
5.6.2017 - KRJ - Kultahuisku - Grand Prix - 4/42
Päiväkirja
11.02.2021 - Kouluvalmennus - Kirjoittanut Minni
Melkein mustaksi luultava ori näytti siltä että tänään ei olisi sen päivä. Jos se ei olisi ollut lyhyellä ratsuharjalla varustettu, sekä kapea olisi sitä voinut luulla suomenhevoseksi. Toisaalta kai suomalaiseen puoliveriseenkin mahtuu ripaus luonnetta?
Vaihdoin ratsastajan kanssa muutaman sanan Nipaksi esitellystä orista ja lopulta ratsastaja sai hakea orinsa liikkeelle. Liikkuminen kun vain oli juuri sellainen juttu mistä Nipa ei ehkä olisi niin välittänyt. Hitaasti, mutta varmasti orista alkoi löytymään ensin käyntiaskeleita eteenpäin. Sen jälkeen siitä saatiin kaivettua esiin hieman tahdikkaampaa käyntiä ja ehkä jopa jotain oikeaan muotoon viittaavaa. Kun tämä haaste oli tavalla tai toisella selätetty, siirryttiin ravin pariin. Tehtävä pysyi yhtä vaativana, eli ravi – hieman tahdikkaampi ravi – toivottavasti muodossa oleva ravi. Nipan liikkuminen näytti nuoren ja vielä ratsutuksessa olevan hevosen liikkeeltä, mutta jollain poppaskonsteilla siitä alettiin löytämään myös kivaakin askelta.
Ratsukko sai hioa näitä tehtäviä molempiin suuntiin, kunnes Nipasta saatiin suhteellisen tasaista askellusta irti. Orin liikkuessa paremmin niin käynnissä kuin ravissakin, sai ratsastaja siirtää Nipan lopulta laukkaan. Tässä kohtaa Nipa oli jo vähän paremmin liikkumassa eteenpäin joten ratsastajan työ ei ollut ihan niin tuskaista ja orin askel jopa alkoi hieman tasaantumaan. Kun ratsastajasta tuntui että laukka oli tasaista ja siinä oli helppo istua, sai tuo siirtää Nipan ravin kautta käyntiin ja antaa niin itselleen kuin orille pienen hengähdystauon. Tauko sisälsi myös suunnan vaihdon ja lopuksi ratsastaja sai käydä vielä kerran kaikki askellajit lävitse. Nyt Nipan liike näytti vähän tasaisemmalta ja helpommalta myös ratsastajalle, joten tähän oli hyvä lopettaa ja ratsastaja sai aloittaa omatoimiset loppuverryttelyt samalla kun kerroin oman loppukommenttini.
11.02.2021 - Kouluvalmennus - Kirjoittanut Minni
Melkein mustaksi luultava ori näytti siltä että tänään ei olisi sen päivä. Jos se ei olisi ollut lyhyellä ratsuharjalla varustettu, sekä kapea olisi sitä voinut luulla suomenhevoseksi. Toisaalta kai suomalaiseen puoliveriseenkin mahtuu ripaus luonnetta?
Vaihdoin ratsastajan kanssa muutaman sanan Nipaksi esitellystä orista ja lopulta ratsastaja sai hakea orinsa liikkeelle. Liikkuminen kun vain oli juuri sellainen juttu mistä Nipa ei ehkä olisi niin välittänyt. Hitaasti, mutta varmasti orista alkoi löytymään ensin käyntiaskeleita eteenpäin. Sen jälkeen siitä saatiin kaivettua esiin hieman tahdikkaampaa käyntiä ja ehkä jopa jotain oikeaan muotoon viittaavaa. Kun tämä haaste oli tavalla tai toisella selätetty, siirryttiin ravin pariin. Tehtävä pysyi yhtä vaativana, eli ravi – hieman tahdikkaampi ravi – toivottavasti muodossa oleva ravi. Nipan liikkuminen näytti nuoren ja vielä ratsutuksessa olevan hevosen liikkeeltä, mutta jollain poppaskonsteilla siitä alettiin löytämään myös kivaakin askelta.
Ratsukko sai hioa näitä tehtäviä molempiin suuntiin, kunnes Nipasta saatiin suhteellisen tasaista askellusta irti. Orin liikkuessa paremmin niin käynnissä kuin ravissakin, sai ratsastaja siirtää Nipan lopulta laukkaan. Tässä kohtaa Nipa oli jo vähän paremmin liikkumassa eteenpäin joten ratsastajan työ ei ollut ihan niin tuskaista ja orin askel jopa alkoi hieman tasaantumaan. Kun ratsastajasta tuntui että laukka oli tasaista ja siinä oli helppo istua, sai tuo siirtää Nipan ravin kautta käyntiin ja antaa niin itselleen kuin orille pienen hengähdystauon. Tauko sisälsi myös suunnan vaihdon ja lopuksi ratsastaja sai käydä vielä kerran kaikki askellajit lävitse. Nyt Nipan liike näytti vähän tasaisemmalta ja helpommalta myös ratsastajalle, joten tähän oli hyvä lopettaa ja ratsastaja sai aloittaa omatoimiset loppuverryttelyt samalla kun kerroin oman loppukommenttini.